Narratiivisuus

Puhekielessä sanaa tarina (story) käytetään usein synonyymisesti sanan kertomus eli narratiivi kanssa. Tarinan käsitteellä viitataan erityisesti tapahtumasarjaan, josta kertomuksessa kerrotaan. Näin ollen tarina ja tarinan juoni ovat sukulaiskäsitteitä.  Tämä kuitenkin sillä erotuksella, että juoni järjestää tarinan kausaalisesti, eli niin sanotusti syy- seuraussuhteen mukaisesti ja tavoitteen mukaisesti, vastaten täten kysymykseen: miksi, kun taas tarina vastaa kysymykseen: Mitä sitten tapahtui.

Aika, paikka ja juoni muodostavat yhdessä tarinan, jossa tietyt henkilöt ja heidän piirteensä elävät elämäänsä. Narratiivisuus mielenterveyshoitotyössä on potilaan subjektiivinen tarina omasta elämästään. Hänen lähipiirillään on oma tarinansa, oma versionsa hänestä ja tähän tarinaan vaikuttavat kaikki ne osatekijät potilaan elämässä, jotka ovat kulloisenakin aikana vaikuttaneet hänen lähimmäistensä käsitykseen siitä, minkälainen potilas aina käytökseltään on, tiettyinä ajanjaksoina. Näiden tarinoiden henkilöissä kaikuu monikerroksinen, koko kulttuurin ja yhteiskunnallisen kontekstin sisältävä, sekä kertojan ja tarinaa tutkivan henkilön oman elämänsä monet eri minuudet.

Tarinan läpikäyminen on löytöretki elettyyn elämään, mutta siihen kuuluu oleellisesti myös aavistus tulevasta. Elämäkerrallisen lähestymistavan taustana voidaan pitää näkemystä elämän ja minäkuvan rakentumisesta erilaisina tarinoina. Eri tieteenaloilla elämäkerrallisen lähestymistavan taustalla olevia näkemyksiä leimaa vaihtelevuus, mutta myös yhteinen kiinnostus yksilön ainutkertaiseen tapaan kokea, ajatella ja toimia. Yksilön kokemusta voidaan pitää tarinoina, joissa tarinoiden henkilöt elävät ja uudelleen muovaavat tarinan sisältöä.

Kertomusten avulla ihmiskunta on kautta aikain muokannut asioiden järjestyksiä, yrittänyt ymmärtää oman aikansa ilmiöitä, muutoksia itsessään, ympäristössään ja maailmassa jossa he elävät. Kertomuksilla sijoitetaan oma minuus ja elämäntarina osaksi yhteisöä ja yhteisön jäsenten olemassaoloa. Kertominen palvelee ihmisen selviytymistä  tänään, huomenna ja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi se antaa työkaluja muistelulle, menetysten käsittelylle,  unelmoinnille sekä tulevaisuuteen suuntautumiselle ja katoavaisuuden puhuttelulle. Kertominen liittyy oleellisesti mielensisäisiin tapahtumiin ja ulkoiseen toimintaan.

Elämäntarinan kertomisen myötä juuri mielenterveyshoitotyössä potilas voi kokea kestävänsä häpeän tunteen ja itseluottamuksen puutteen. Tästä seuraa usein asteittainen itsetunnon ja itsevarmuuden korjaantuminen.

 

www.mielenkartta.fi

Julkaissut anttiolavisalonen

Olen Sote - palveluita sivutoimisena yrittäjänä tuottava perheenisä Nokialta. Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi täysi-ikäistä lasta ja iso liuta lemmikkieläimiä. Vapaa-aikanani luen, kalastan, metsästän, kehitän yritystäni mutta keskustelen myös ahkerasti politiikasta, maailman ilmiöistä sekä menosta. Olen kiinnostunut mielenterveydestä, sote - palveluiden toimimisesta, kielestä, filosofiasta, hyvinvoinnista ja muista yhteiskunnallisista asioista. Poliittinen kantani puoluetasolla on vaihteleva. Vain reilut päätökset, jotka tuovat ja luovat yhteistä hyvää kaikille suomalaisille ovat hyviä päätöksiä. Joitakin sellaisia päätöksiä pitää kuitenkin toisinaan tehdä, joiden myönteiset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, mutta tieten tahtoen ei koskaan pitäisi tehdä päätöksiä, joiden tarkoitus on esimerkiksi heikentää kansalaisten mahdollisuuksia. Mielestäni yritteliäisyys, osaamiseensa panostaminen, itsensä kehittäminen ja reiluus ovat sellaisia ydinarvoja, jotka kuuluvat Suomalaisuuteen. Mielestäni olisi myös reilua, että jos kansalaisella on hyvä suunnitelma ja riittävästi motivaatiota sekä osaamista, pitää yritteliäisyyteen kannustaa. Mielestäni on myös eriarvoisen tärkeää, että ne heikommassa asemassa olevat Suomalaiset ihmiset, joiden lähtökohdat eivät ole kovin hyvät, saavat myös mahdollisuuden menestyä elämässä, mikäli he asiaansa riittävästi panostavat. Perhe on minulle yhteiskunnassa tärkein arvo. Se keitä minun perheeseeni kuuluu on minun ja perheeni välinen asia. Se minkälaisia muiden ihmisten perheet ovat, on heidän asiansa. Minulle tärkeitä arvoja ovat yhteiskunnassa: - Edustuksellinen demokratia - Yrittäminen, suomalainen luonto. - Mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti oman toimintansa kautta, omaan hyvinvointiinsa - Mahdollisuus vaikuttaa omaan tulotasoonsa oman osaamisensa kautta. - Ilmainen päivähoito - Ilmainen perusopetus - Aitoon tarpeeseen vastaavat, kaikille kansalaisille mahdolliset perusterveydenhuollon palvelut. - Riippumatta taloudellisesta tilanteesta, mahdollisuus kouluttautua ammattiin/ylioppilaaksi. - Yhteiskunnan mahdollistama tuki jatko-opintojen suorittamiseen riippumatta kansalaisen tulotasosta. - Monituottajamallin mukaiset yhteiskunnalliset peruspalvelut, joissa painottuu muunneltavuus, ketteryys sekä kansalaisten aitoon tarpeeseen vastaaminen tarpeen edellyttämällä tavalla. - Hyvä vanhuus, sekä riittävät palvelut, jotka mukautuvat elämän iltapuolella hyvinvoinnin edellyttämällä tavalla. Mielestäni hyvä tulevaisuus on haaste, johon kannattaa panostaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: