SoteOrpo ja kuinka asiat käännetään päälaelleen.

Petteri Orpo (kok.) kertoo tämän päivän aamulehdessä, kuinka vasemmisto haluaa osoitella yrittäjiä paholaisiksi, riistoon syyllistyvinä sortajina – ja kuinka kansantalous on nyt niin kuralla, että työväkeä ei ainakaan palkankorotuksin tulla hetken toviin muistamaan – yhtään missään. Itse näin vasemmistolaista ideologiaa ajana suomen kansalaisena olen hieman eri linjoilla Orpon kanssa.

Orpon tavoite on luonnollisestikin ajaa Sote-soppaa sellaisille urille, joissa yksityistäminen sosiaali – ja terveysalalla kiihtyisi. Orpo näkee, että vasemmistoliitto edustaa kaikkea sitä mikä on sote-uudistusta vastaan.

Itse olen kirjoittanut asiasta aiemmin seuraavaa:

”Siirryttäessä SOTE:n mukana palvelujärjestelmän uudistuksessa eteenpäin muuttuu moni asia niin, että kunnalliset palvelut vähenevät tai katoavat kokoaan ja näiden tilalle tulee yksityisiä palveluntarjoajia. Paine palveluiden tarpeellisuuden osoittamiseen tulee olemaan silmiinpistävä.”

– Tällä tarkoitan, että kun Sote-uudistuksen myötä asioissa mennään siihen, että palveluiden järjestäminen muuttuu kauttaaltaan kilpailutetuksi toiminnaksi muuttuu koko laadullinen järjestelmä määrälliseksi ja tavoitehakuiseksi. Toisinsanoen; suuret yritykset kaappaavat vallan koko sosiaali – ja terveysalan kentällä ja terveydenhuollon tarpeiden tyydyttäminen muuttuu – siinä missä sosiaalihuollonkin – yhä enemmän kilpailutilannetta muistuttavaksi. Tässä tilanteessa tuotetun palvelun laatu ei määrittele enää sitä, mikä on asiakaslähtöisintä ja asiakkaiden tarpeet eniten huomioivaa palvelua vaan pikemminkin sen, kuka tarjoaa halvimmalla ja laajimmalla rintamalla palveluita. Laajin rintama ei kuitenkaan tarkoita laadullista rintamaa vaan pikemminkin rakenteellista rintamaa.

”Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjiksi pitäisi ehdottomasti nostaa yksityisten palveluntarjoajien ja kunnallisten toimijoiden yhteistyö. Sillä tästä ”sopasta” ei selvitä kilpailemalla siitä kuka tekee halvimmalla ja saa eniten sopimuksia hoidettavakseen.  Kuntalaisten tarpeet on asetettava etusijalle. Kuntalaisten tarpeiden huomioiminen ei saa olla yhden oven taakse mahdutettu kokonaisuus vaan pikemminkin käytävä, jossa palvelua tarjotaan enemmän kohdennetusti ja tarkasti sellaisena ratkaisuna, joka palvelee kuntalaista itseään ja sitä kautta vähentää sosiaalihuoltoon tarvittavia euroja.”

– Tällä tarkoitan, että tarjottujen palveluiden ei pitäisi olla kilpailutehokkuuden nimissä syntyneitä. Tarjottujen palveluiden syntyyn ei saa vaikuttaa yritysten hyötysuhde vaan palveluiden tulee olla tarkkaan kohdennettuja palveluita. Tarkasti kohdennettuihin palveluihin ja palveluiden tarjontaan tulisi aina vaikuttaa vain se, minkälaista palvelua kansalaiset ja kuntalaiset milloinkin tarvitsevat, ei se mistä saadaan iso könttä palvelua kerralla. Minä kannatan ehdottomasti pienten erikoistuneiden palveluntarjoajien esiinmarssia tässä asiassa. Motivaatio työkentälle löytyy nimenomaan juuri pienten ja motivoituneiden yrittäjien suunnalta, ei niinkään ylikansallisten firmojen isosta köntästä. Se ollaan nähty nyt liian monesti. Tässä kohdin Orpon ajatus siitä, että Vasemmisto(laiset) näkevät yrittäjät paholaisina, sortajina ja riistäjinä menee täysin metsään; ainakin minun vasemmistolaiseen ideologiaani yrittäjyys joka luo työpaikkoja sopii vallan mainiosti, mutta myös sellainen yrittäjyys, joka työllistää ainoastaan yrittäjän itsensä on tervetullutta. Orpon maalailema kuvio riistäjäyrittäjistä, sortajista ja paholaisista osuu paremminkin juuri suuryritysten kasvottomiin osakekahmijoihin. Niinhin jotka eivät suinkaan ole ajamassa yhteiskunnallisesti millään muotoa hyväksyttävää ajatusta siitä miten yhteiskunnan tulisi toimia yhteiskunnan jäsenten hyvinvoinnin turvaamiseksi – vaan pikemminkin jonkin ulkomailta palettia pyörittävän rahaston, osakesalkun ehdoilla.

 

”Pelottavin skenaario lienee se, että jo nyt huonosti saatavien palveluiden saaminen vaikeutuu tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kuntalaiset eivät taloustilanteestaan johtuen ole oikeutettuja kaikkiin niihin palveluihin kuin mitä heidän olisi mahdollista saada mikäli taloudellinen tilanne antaisi myöden. ” 

– Tämän tarkoituksena oli kertoa, että Palvelut tulevat menemään huonompaan suuntaan kun niiden koheesio on voittojen tavoittelussa. Yhteiskunta kaupungistuu huomattavaa vauhtia. Periferiassa eletään jo nyt kuin ”kusi sukassa”, eikä helpotusta tilanteeseen näy. Sote – uudistuksen myötä tilane huononee entisestään; yrittäjiä tuskin kiinnostaa pienet asukaskeskittymät jossain syrjäisessä suomen kolkassa, kun vaihehtona on isojen tulojen tasainen virta ihmisten asuttamista keskuksista. Nurinkuriseksi tämän tekee myös se, että kun työelämä päättyy, tai elämäntilanne rahallisesti menee huonompaan suuntaan, tulee näille ”yhteiskunnan kelkasta pudonnoille” raaka valinta eteen; muumioitua asuntoonsa jossain satojentuhansien ihmisten keskellä ilman minkäänlaisia varoja palveluiden saamiseen vaiko muutto kauas pois palveluiden äärestä. Ja se joka luulee, että tämä on liioiteltua on oikeutettu selvittämään millä tolalla esimerkiksi tehostettu palveluasuminen tällä hetkellä on; kaikki maksaa ja kaikki maksaa aivan hiton paljon. Odotettavissa on, että SoteOrpon vanavedessä uiskenteleva röykkiö kansallisia etuja ajavista tehotalousdiplomaateista ja konsulenteista elättelee jo nyt toiveita siitä, kuinka esimerkiksi vanhuspalveluita voitaisiin ostaa velaksi – jonka lapset ja lapsenlapset sitten maksaisivat esimerkiksi suoraan palkasta tehtävillä vähennyksillä.

”Yhteiskunta muuttuu ja yhteiskunnan jäsenten ennen tukevana pitämä pohja murenee. Palvelurakenteiden uudistaminen on alttiina ja odottaa uutta tulevaa. Sosiaali – ja terveyspalveluiden uudistaminen on lähtökohtaisesti tapahduttava kansalaisten ja kuntalaisten edut turvaten. Yksityistäminen ei saa olla ”ainoa” ratkaisu, mikäli sillä havitellaan pelkkiä säästöjä tai jonkinlaista ”moniosaamisen” tuomaa huojennusta. Yhdenvertaisuus palveluiden saamiseksi kuntalaisten käyttöön on jo nyt osoittautunut haasteelliseksi toteuttaa suunniteltujen mallien mukaisesti. Rakenteellinen muutos ei takaa esimerkiksi yhä enenevissä määrin kasvaville moniongelmaisille perheille sellaisia palveluita, joita nämä perheet tarvitsevat. Jo pelkästään ennaltaehkäisevän työn määrän väheneminen tulee ajamaan perheet yhä syvemmälle synkkään vyyhteen, ellei rakenteellisen muutoksen kokonaisuutta muuteta kohdennettuja palveluita tarjoavaksi kokonaisuudeksi.”

– Kuten sanoin; ainakin minä kannatan yrittäjyyttä. Pientyrittäjyys on tervetullutta suomeen kaikinpuolin. Pienyrirräjyyden mukanaan tuoma etu on juuri erikoistumismahdollisuus, kohdentuminen ja mahdollisuus synnttää niitä todella tarvittavia, todella merkityksellisiä työtehtäviä suomeen. Orpo jengeineen sanelee pitkälti suomeen sellaista kaaosta, jossa  isompi on parempi – ja muuta sanovat on näine hyvineen aina käännettävissä ideologiselta pohjaltaan kaikenkattavasti – sitä omaa ideologiaa vastaan. Ja niin Orpo on juuri toiminut! Orpo sanoo, että vasemmisto näkee yrittäjyyden paholaisena. Tämä ei pidä paikkaansa. Minä uskon, että vasemmistossa ymmmärretään kyllä oikein hyvin – mitä ideologiaa Orpo ajaa – eikä se suinkaan ole pienten yrittäjien asema. Orpo, niin kuin Stubb aikanaan – ajaa vain ja ainoastaan pääoman asiaa. Ei pienyrittäjyydellä ja pääomalla ole mitään tekemistä keskenään. Pienyrittäjyys on hemmetin kovaa työtä ja mikä parasta – sitä tekevät ne todella motivoituneet, työhonsä sitoutuneet, asiansa osaavat Suomen Kansalaiset. Vain pienyrittäjyyden kautta me voimme luoda työpaikkoja Suomalaisille. Vain opiskelemalla, hakemalla tietoa ja ymmärrystä sekä kokemusta kohdennettujen palveluiden tuottamiseksi me voimme onnistua.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s