Palvelutuotannon ja tarjonnan rakennetta pitäisi uudelleentarkastella.

Tällä hetkellä tarjottujen palveluiden vaakakuppi näyttäisi olevan painumassa enemmän niinsanotusti ylituotannon kapasiteetin puolelle. Tällä tarkoitan sitä, että valtaosa palveluistamme, kulutushyödykkeistämme ja arjen tarpeiden tyydyttäjistä tuotetaan pääsääntöisesti suuryritysten ja suuren pääoman ehdoilla. Hukkaan heitetty ylikapasiteetti ei edistä kestävää kehitystä eikä palvele yhteiskunnallisesti ajatellen – tasa-arvoisesti niitä, joilla on pulaa kaikesta.

Suuryritysten ja suuren pääoman keinoilla tuotetut palvelut ollaan mitoitettu kansallisella tasolla sellaisiksi, että palvelurakenne, sekä palveluiden saatavuus kaikilla elämän osa-alueilla muodostaa isolta rintamalta liikkeelle lasketun kokonaispaketin, johon ollaan mahdutettu myös niitä yhteiskunnallisesti tärkeitä palveluita, joiden ollaan perinteisesti katsottu kuuluvan erityisosaamisen, erikoistuneen tietämyksen ja täten kansalaisten hyvinvointia turvaavan konkretian piiriin.

En sano, etteikö yksityistä sektoria ja yksityisen sektorin keskisuuria yrityksiä tarvita palveluiden tuottajina yhteiskunnassa ja erityisesti kunnallisella tasolla. Yhteiskunta tarvitsee sekä julkista, että yksityistä puolta hoitamaan kansalaisten asiaa ja turvaamaan tärkeitä palveluita. Yksityisyrittäjyyden kautta tapahtuva tuotanto, palveluiden laajuus tulee olla osa konkreettista huomista – mikäli haluamme työpaikkojen määrän lisääntyvän millään osa-alueella.

On uskallettava helpottaa pienyrittäjien asemaa niin, että pienyrittäjien tarjoama ”kohdennettu” osaaminen  ja kohdennetut palvelut alkavat tuottamaan kunnallisella tasolla tulosta. Tuloksella tarkoitan inhimillistä pääomaa joka muodostuu pääosin siitä tosiseikasta, että me tarvitsemme veronmaksajia, osaajia, erityisosaajia ja ennenkaikka hyvinvointia – jonka saavuttaminen on realistista vain sellaisessa yhteiskunnassa, jossa kansalaisilla on oikeus ja mahdollisuus työhön sekä riittävään toimeentuloon.

Pienyrittäjien aseman parantamisen seurauksena voidaan tulevaisuudessa nähdä pätkätöiden vähentymistä, mutta myös vuokratyön ja osa-aikatyön asteittaista hiipumista. On ymmärrettävä myös se realiteetti, että yli 50 vuotias, pitkän työuran tehnyt työssäkäyvä henkilö on yritykselle valtava tiedollinen ja taidollinen etu ja hiljaisen tiedon mukanaan kuljettaja. On varmistettava vaikka sitten lainsäädännön keinoin, että kenenkään työura ei katkea juuri elämän seesteisiä vuosia lähestyttäessä.

Pienyrittäjyyden aseman parantamisella ja kohdennettujen palveluiden lisäämisellä on mahdollista luoda työpaikkoja, joissa ihmiset todella voivat tehdä töitä enemmän kuin puoli vuotta kerrallaan. Tuskin kukaan itseään ja henkilökuntaansa vähääkään arvostava yrittäjä ajattelee yritystään sellaisena työllistäjänä, jolle työntekijät ovat vain se pakollinen menoerä, johon tarvitsee satsata vain sen verran että työ tulee tehdyksi. Työvoimaa ”kertakäyttökamana” pitävä yrittäjä ei näe nenänvarttaan pidemmälle, eikä hänellä todennäköisesti ole mitään oleellisesti pysyvää tarjottavaa yhteiskunnalle.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yhteiskunta tarvitsisi niitä yrittäjiä, jotka työllistävät vain itsensä ja tekevät tällä tavoin tulosta. Minä näen, että hyvä suomi – hyvä yhteiskunta on mahdollista nostaa jälleen maailmankartalle pitkäjänteisen yhteistyön seurauksena. Tarvitaan kuitenkin uskoa siihen, että yhtä köyttä vetämällä voimme onnistua ja siihen, että toisiamme vastaankäännettyinä kilpailutilanne ajaa meidät alati pahenevaan syöksykierteeseen, josta pois pääseminen on meidän itsemme käsissä. Valinta on meidän. Meidän on itse kavuttava siitä kuopasta pois, jonka itsellemme kaivamme! Haluammeko me keskittyä olennaisiin seikkoihin vaiko niihin epäolennaisiin?

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s