Palvelutuotannon ja tarjonnan rakennetta pitäisi uudelleentarkastella.

Tällä hetkellä tarjottujen palveluiden vaakakuppi näyttäisi olevan painumassa enemmän niinsanotusti ylituotannon kapasiteetin puolelle. Tällä tarkoitan sitä, että valtaosa palveluistamme, kulutushyödykkeistämme ja arjen tarpeiden tyydyttäjistä tuotetaan pääsääntöisesti suuryritysten ja suuren pääoman ehdoilla. Hukkaan heitetty ylikapasiteetti ei edistä kestävää kehitystä eikä palvele yhteiskunnallisesti ajatellen – tasa-arvoisesti niitä, joilla on pulaa kaikesta.

Suuryritysten ja suuren pääoman keinoilla tuotetut palvelut ollaan mitoitettu kansallisella tasolla sellaisiksi, että palvelurakenne, sekä palveluiden saatavuus kaikilla elämän osa-alueilla muodostaa isolta rintamalta liikkeelle lasketun kokonaispaketin, johon ollaan mahdutettu myös niitä yhteiskunnallisesti tärkeitä palveluita, joiden ollaan perinteisesti katsottu kuuluvan erityisosaamisen, erikoistuneen tietämyksen ja täten kansalaisten hyvinvointia turvaavan konkretian piiriin.

En sano, etteikö yksityistä sektoria ja yksityisen sektorin keskisuuria yrityksiä tarvita palveluiden tuottajina yhteiskunnassa ja erityisesti kunnallisella tasolla. Yhteiskunta tarvitsee sekä julkista, että yksityistä puolta hoitamaan kansalaisten asiaa ja turvaamaan tärkeitä palveluita. Yksityisyrittäjyyden kautta tapahtuva tuotanto, palveluiden laajuus tulee olla osa konkreettista huomista – mikäli haluamme työpaikkojen määrän lisääntyvän millään osa-alueella.

On uskallettava helpottaa pienyrittäjien asemaa niin, että pienyrittäjien tarjoama ”kohdennettu” osaaminen  ja kohdennetut palvelut alkavat tuottamaan kunnallisella tasolla tulosta. Tuloksella tarkoitan inhimillistä pääomaa joka muodostuu pääosin siitä tosiseikasta, että me tarvitsemme veronmaksajia, osaajia, erityisosaajia ja ennenkaikka hyvinvointia – jonka saavuttaminen on realistista vain sellaisessa yhteiskunnassa, jossa kansalaisilla on oikeus ja mahdollisuus työhön sekä riittävään toimeentuloon.

Pienyrittäjien aseman parantamisen seurauksena voidaan tulevaisuudessa nähdä pätkätöiden vähentymistä, mutta myös vuokratyön ja osa-aikatyön asteittaista hiipumista. On ymmärrettävä myös se realiteetti, että yli 50 vuotias, pitkän työuran tehnyt työssäkäyvä henkilö on yritykselle valtava tiedollinen ja taidollinen etu ja hiljaisen tiedon mukanaan kuljettaja. On varmistettava vaikka sitten lainsäädännön keinoin, että kenenkään työura ei katkea juuri elämän seesteisiä vuosia lähestyttäessä.

Pienyrittäjyyden aseman parantamisella ja kohdennettujen palveluiden lisäämisellä on mahdollista luoda työpaikkoja, joissa ihmiset todella voivat tehdä töitä enemmän kuin puoli vuotta kerrallaan. Tuskin kukaan itseään ja henkilökuntaansa vähääkään arvostava yrittäjä ajattelee yritystään sellaisena työllistäjänä, jolle työntekijät ovat vain se pakollinen menoerä, johon tarvitsee satsata vain sen verran että työ tulee tehdyksi. Työvoimaa ”kertakäyttökamana” pitävä yrittäjä ei näe nenänvarttaan pidemmälle, eikä hänellä todennäköisesti ole mitään oleellisesti pysyvää tarjottavaa yhteiskunnalle.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yhteiskunta tarvitsisi niitä yrittäjiä, jotka työllistävät vain itsensä ja tekevät tällä tavoin tulosta. Minä näen, että hyvä suomi – hyvä yhteiskunta on mahdollista nostaa jälleen maailmankartalle pitkäjänteisen yhteistyön seurauksena. Tarvitaan kuitenkin uskoa siihen, että yhtä köyttä vetämällä voimme onnistua ja siihen, että toisiamme vastaankäännettyinä kilpailutilanne ajaa meidät alati pahenevaan syöksykierteeseen, josta pois pääseminen on meidän itsemme käsissä. Valinta on meidän. Meidän on itse kavuttava siitä kuopasta pois, jonka itsellemme kaivamme! Haluammeko me keskittyä olennaisiin seikkoihin vaiko niihin epäolennaisiin?

 

Julkaissut anttiolavisalonen

Olen Sote - palveluita sivutoimisena yrittäjänä tuottava perheenisä Nokialta. Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi täysi-ikäistä lasta ja iso liuta lemmikkieläimiä. Vapaa-aikanani luen, kalastan, metsästän, kehitän yritystäni mutta keskustelen myös ahkerasti politiikasta, maailman ilmiöistä sekä menosta. Olen kiinnostunut mielenterveydestä, sote - palveluiden toimimisesta, kielestä, filosofiasta, hyvinvoinnista ja muista yhteiskunnallisista asioista. Poliittinen kantani puoluetasolla on vaihteleva. Vain reilut päätökset, jotka tuovat ja luovat yhteistä hyvää kaikille suomalaisille ovat hyviä päätöksiä. Joitakin sellaisia päätöksiä pitää kuitenkin toisinaan tehdä, joiden myönteiset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, mutta tieten tahtoen ei koskaan pitäisi tehdä päätöksiä, joiden tarkoitus on esimerkiksi heikentää kansalaisten mahdollisuuksia. Mielestäni yritteliäisyys, osaamiseensa panostaminen, itsensä kehittäminen ja reiluus ovat sellaisia ydinarvoja, jotka kuuluvat Suomalaisuuteen. Mielestäni olisi myös reilua, että jos kansalaisella on hyvä suunnitelma ja riittävästi motivaatiota sekä osaamista, pitää yritteliäisyyteen kannustaa. Mielestäni on myös eriarvoisen tärkeää, että ne heikommassa asemassa olevat Suomalaiset ihmiset, joiden lähtökohdat eivät ole kovin hyvät, saavat myös mahdollisuuden menestyä elämässä, mikäli he asiaansa riittävästi panostavat. Perhe on minulle yhteiskunnassa tärkein arvo. Se keitä minun perheeseeni kuuluu on minun ja perheeni välinen asia. Se minkälaisia muiden ihmisten perheet ovat, on heidän asiansa. Minulle tärkeitä arvoja ovat yhteiskunnassa: - Edustuksellinen demokratia - Yrittäminen, suomalainen luonto. - Mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti oman toimintansa kautta, omaan hyvinvointiinsa - Mahdollisuus vaikuttaa omaan tulotasoonsa oman osaamisensa kautta. - Ilmainen päivähoito - Ilmainen perusopetus - Aitoon tarpeeseen vastaavat, kaikille kansalaisille mahdolliset perusterveydenhuollon palvelut. - Riippumatta taloudellisesta tilanteesta, mahdollisuus kouluttautua ammattiin/ylioppilaaksi. - Yhteiskunnan mahdollistama tuki jatko-opintojen suorittamiseen riippumatta kansalaisen tulotasosta. - Monituottajamallin mukaiset yhteiskunnalliset peruspalvelut, joissa painottuu muunneltavuus, ketteryys sekä kansalaisten aitoon tarpeeseen vastaaminen tarpeen edellyttämällä tavalla. - Hyvä vanhuus, sekä riittävät palvelut, jotka mukautuvat elämän iltapuolella hyvinvoinnin edellyttämällä tavalla. Mielestäni hyvä tulevaisuus on haaste, johon kannattaa panostaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: