Suojeluskuntaa per(s)ustamaan?

Tänään Twitterissä seilatessaan saattoi jälleen kerran hieraista hitusen silmiään, mikäli sattui lukemaan erään oikealle sijoittuvan poliitikon twiitin, jossa pohdittiin taannoisen Juhannusriehan jälkimainingeissa, että pitäisikö suojeluskunta uudelleen lämmitellä puolustelemaan suomea räyhääviltä teineiltä. Mistä ihmeestä on oikein kysymys?

Screenshot_2020-06-20 (1) Samuli Voutila Twitterissä Pitäiskö Suojeluskunnat palauttaa Alkaa meno olla sen verran hazardia [...]

Kysymys on tietenkin Perussuomalaisten Samuli Vuotilan twiitistä, jossa hän uumoili, että Suomeen tarvitaan Suojeluskunnan kaltainen puolisotilaallinen, aseistettu järjestö liikkumaan kuntiin, jotta USA:sta tällä hetkellä tuttuihin mellakointeihin ei päädyttäisi kotosuomessa. Tämä jos jokin on tietenkin toivottavaa kaikilla rintamilla, mutta kuinka todennäköistä vastaavanlainen mellakointi suomessa olisi?

Uskoakseni meillä Suomessa poliisin käyttämät keinot rikollisia, rikkeitä tehneitä tai ylipäätänsä rikoksesta epäiltyjä vastaan ovat olleet tähän asti varsin maltillisia. Suomen poliisin toiminnassa ei juurikaan ole valittamista miltään osin. Toki mielipiteitä ollaan kuultu siitä, että Suomen poliisi olisi poliittinen toimija, mikä ei tätä viranomaiskentän lainvalvojaa tuntevana SOTE – alan ammattilaisena kyllä millään tavalla kosketa –  mutta tosiasiassa – mitä suojeluskunta sitten olisi?

* * *

 

Suojeluskunnan historia on värikäs. Loka–marraskuussa 1905 suurlakon aikana lakkoileva venäläinen santarmi- ja poliisilaitos eivät kyenneet ylläpitämään järjestystä, joten suomalaiset perustivat oman järjestyskaartinsa nimeltä Kansalliskaarti, jonka jäseninä olivat työläiset sekä porvarit. Myös ylioppilaat muodostivat Helsingissä tiistaina 7. marraskuuta 1905 suojeluskaartin. Tätä vaihetta ennen Suomessa ei juuri ollut minkäänlaista lakia silmälläpitävää, saati valvovaa instanssia. Joten siinä mielessä järjestystä ylläpitävä kaarti oli varmasti tarpeellinen.

Screenshot_2020-06-20 Suojeluskunta – Wikipedia(1)

Marraskuun manifestin jälkeen yleislakkoa aloitettiin lopettamaan, mutta kansan valitsemat sosiaalidemokraattiset ”senaattorit” olisivat halunneet jatkaa lakkoa, saadakseen voimaan yhteiskunnallisen ohjelmansa.

Perustuslailliset ja vanhasuomalaiset olivat tyytyväisiä manifestiin ja tahtoivat lopettaa lakon. Helsingin kauppiaat pitivät kokouksen, jossa he totesivat marraskuun manifestin palauttaneen maahan lailliset olosuhteet ja päättivät lopettaa lakon ja avata kaupat maanantaina kello 9. Tehtailijat ja käsityöläiset tahtoivat myös lopettaa lakon.

Suurlakon aikaan järjestystä valvovat kaartit olivat rakenteeltaan, jäsenistöltään ja järjestykseltään erilaisia kuin vuonna 1917, mutta suurlakon kokemukset olivat kyllä tuolloin syksyllä 1917 mielessä niitä perustettaessa. Suurlakon ajanjaksona venäläisiä viranomaisia avustaneet poliisit, kuvernöörit ja monet muutkin laitettiin eroamaan tehtävistään. Venäjän keisarin ja Suomen suurruhtinaan kuvia poistettiin julkisista rakennuksista ja tuhottiin julkisesti. Venäläiset santarmit karkotettiin.

Myös useissa muissa Suomen kaupungissa, Helsingin ohella, perustettiin järjestyskaarteja suurlakon aikana.

* * *

Vuosi 1917  ei sekään alkanut aivan sovinnaisissa merkeissä. Suomen sisäpoliittinen tilanne kärjistyi nopealla vauhdilla. Tilannetta leimasi elintarvikepula, kun maassa vallitsivat maatalouslakot sekä muut kunnallislakien takia järjestetyt lakot. Marraskuussa 1917 annettiin maalaiskuntien kunnallislaki ja kaupunkien kunnallislaki. Samaan aikaan annettiin myös kunnallinen vaalilaki ja laki kansanäänestyksestä. Tämä itsessään kärjisti tilannetta, koska nyt kaikilla kansalaisilla Suomessa oli – ainakin paperilla äänioikeus. Maatilojen väki protestoi tätä vastaan varsin näyttävällä lakkoilulla. Vuoden 1917 laeilla kuitenkin toteutettiin kunnallinen demokratia yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittuine valtuustoineen. Maatilojen väki protestoi myös tätä vastaan, koska tämä antoi tavallaan äänioikeuden myös niille tiloilla työskenteleville henkilöille, joilla ei lainkaan ollut aiemmin sananvaltaa mihinkään.

Screenshot_2020-06-20 Suojeluskunta – Wikipedia(2)

Tästä lopulta seurasi, että maanviljelijät alkoivat perustaa maatalouslakkojen ja mahdollisten mielenilmausten vuoksi järjestyskuntia. Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa aktivistit perustivat taas palokuntia jääkärien kanssa mahdollisesti yhdessä toteutettavaa kansannousua varten.

* * *

Onko Suojeluskunnalla siis jokin sellainen tarkoitus, jolla suojellaan Suomea ja suomalaisia puolueettomasti tilanteessa kuin tilanteessa, ja ennenkaikkea – lainmukaisesti? Mikäli on uskominen aiempia Perussuomalaiset puolueen jäseniä, niin voi kyllä melko selkeästi todeta, että jostain muusta täytyy olla kyse.

Screenshot_2020-06-20 Turkulainen perussuomalainen kertoi tappelevansa elintilasta taksitolpalla Käytti N-sanaa julkisuudes[...]

Henkilökohtaisesti ajattelen, että suojeluskunnille oli oma aikansa ja paikkansa. Ne hoitivat tehtävänsä niinkuin hoitivat – ja kun ne lopulta lakkautettiin, niiden paikka jäi sinne minne se jäi. Jonnekin vuosien ja vuosikymmenten taakse historian kämyyn.

En ole täysin varma, että mitä ihmettä Perussuomalaisten päissä tälläkin hetkellä tapahtuu, mutta jotenkin he ovat jälleen kerran astumassa sellaisille alueille, joilla he eivät enää tunnista suuntaa. En usko, että suojeluskunta – perussuomalaisten haaveiden mukaisesti perustettuna olisi millään tavalla puolueeton ja suomalaisten asiaa ajava, vaan pikemminkin jonkinlainen perverssi jatke näennäisturvallisuudelle, jonka perussuomalaiset puolueena suomeen olisivat valmiit luomaan.

Itse luotan suomen poliisiin ja suomen poliisin puolueettomuuteen viranomaisena nyt ja jatkossakin.

Screenshot_2020-06-20 poliisi - Google Search

 

Julkaissut anttiolavisalonen

Olen Sote - palveluita sivutoimisena yrittäjänä tuottava perheenisä Nokialta. Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi täysi-ikäistä lasta ja iso liuta lemmikkieläimiä. Vapaa-aikanani luen, kalastan, metsästän, kehitän yritystäni mutta keskustelen myös ahkerasti politiikasta, maailman ilmiöistä sekä menosta. Olen kiinnostunut mielenterveydestä, sote - palveluiden toimimisesta, kielestä, filosofiasta, hyvinvoinnista ja muista yhteiskunnallisista asioista. Poliittinen kantani puoluetasolla on vaihteleva. Vain reilut päätökset, jotka tuovat ja luovat yhteistä hyvää kaikille suomalaisille ovat hyviä päätöksiä. Joitakin sellaisia päätöksiä pitää kuitenkin toisinaan tehdä, joiden myönteiset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, mutta tieten tahtoen ei koskaan pitäisi tehdä päätöksiä, joiden tarkoitus on esimerkiksi heikentää kansalaisten mahdollisuuksia. Mielestäni yritteliäisyys, osaamiseensa panostaminen, itsensä kehittäminen ja reiluus ovat sellaisia ydinarvoja, jotka kuuluvat Suomalaisuuteen. Mielestäni olisi myös reilua, että jos kansalaisella on hyvä suunnitelma ja riittävästi motivaatiota sekä osaamista, pitää yritteliäisyyteen kannustaa. Mielestäni on myös eriarvoisen tärkeää, että ne heikommassa asemassa olevat Suomalaiset ihmiset, joiden lähtökohdat eivät ole kovin hyvät, saavat myös mahdollisuuden menestyä elämässä, mikäli he asiaansa riittävästi panostavat. Perhe on minulle yhteiskunnassa tärkein arvo. Se keitä minun perheeseeni kuuluu on minun ja perheeni välinen asia. Se minkälaisia muiden ihmisten perheet ovat, on heidän asiansa. Minulle tärkeitä arvoja ovat yhteiskunnassa: - Edustuksellinen demokratia - Yrittäminen, suomalainen luonto. - Mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti oman toimintansa kautta, omaan hyvinvointiinsa - Mahdollisuus vaikuttaa omaan tulotasoonsa oman osaamisensa kautta. - Ilmainen päivähoito - Ilmainen perusopetus - Aitoon tarpeeseen vastaavat, kaikille kansalaisille mahdolliset perusterveydenhuollon palvelut. - Riippumatta taloudellisesta tilanteesta, mahdollisuus kouluttautua ammattiin/ylioppilaaksi. - Yhteiskunnan mahdollistama tuki jatko-opintojen suorittamiseen riippumatta kansalaisen tulotasosta. - Monituottajamallin mukaiset yhteiskunnalliset peruspalvelut, joissa painottuu muunneltavuus, ketteryys sekä kansalaisten aitoon tarpeeseen vastaaminen tarpeen edellyttämällä tavalla. - Hyvä vanhuus, sekä riittävät palvelut, jotka mukautuvat elämän iltapuolella hyvinvoinnin edellyttämällä tavalla. Mielestäni hyvä tulevaisuus on haaste, johon kannattaa panostaa.

2 vastausta artikkeliin “Suojeluskuntaa per(s)ustamaan?

  1. Punaiseen fasismiinne on todellakin aika vastata kovin ottein.Liian kovia otteita ei ole enää edes teoriassa.

    Tykkää

    1. Voitko tarkentaa vielä, että mitä tarkoitat punaisella fasismilla – ja mikä olisi mielestäsi lopulta tällaisten puolisotilaallisten joukkojen vastavoima Suomen kaduilla tulevaisuudessa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: