Vähemmän seiniä, enemmän osaajia.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa toivottavasti vähemmän seiniä ja yhä enemmän osaavaa henkilökuntaa huoltamaan, hoitamaan ja korjaamaan infrastruktuuria.

Tämä itsessään ei ole mitenkään uusi ajatus. Jos ajatellaan nykyistä tilannetta, jossa valtaosa työstä voidaan jo hoitaa etäpalvelutilauksina ja paikalle tilattavina, tarpeeseen vaadittavina asiantuntijoina – niin mikä olisikaan parempi suunta tulevaisuudelle, kuin siirtää osaajia pois tavanomaisesta työpaikkaan sidotusta työstä – yhä enemmän työn kohteeseen kulkevaksi työvoimaksi. Miten tämä voitaisiin toimivalla tavalla ratkaista?

Ongelma olisi varmasti ainakin sellainen, että systeemimme on rakennettu toimimaan etupainotteisesti niin, että palvelut ovat valmiina, odottamassa tarpeen käyttäjiä, tai oikeammin tarpeen potentiaalisia käyttäjiä.

Tämä on tehokas malli silloin kun palveluita tarvitaan, mutta tosiasiassa palveluita ei aina tarvita ihan niin paljoa kuin mitä on kapasiteettia.

En siis missään nimessä kannata sellaista ajattelutapaa, jossa henkilöstömenoista aletaan vähentämään vain säästösyistä, mutta jonkinlaiseen tehostamiseen meidän pitäisi mielestäni satsata. Kenties esimerkiksi työnkierto julkisten palveluiden sisällä pitäisi olla paljon yleisemmin hyödynnettyä. Kenties myös jonkinlainen sisäisten sijaisten järjestelmä voisi toimia. Eli osastomalli, jossa monen eri osaamisalueen ammattilaiset ikäänkuin hoitaisivat omaa työsarkaansa, mutta olisivat samaan aikaan myös siirrettävissä sellaiseen julkisen palvelun työhön, jossa olisi esimerkiksi merkittävää sijaistarvetta. kotiosastotyonkierto

Hyvin merkittäväksi tämä malli tekisi juuri SOTE – palveluiden toteuttamisen kunnallisten palveluiden, tai toisinsanoen – julkisten palveluiden puolella. Mielestäni olisikin eriarvoisen tärkeää, että SOTE – palveluita siirrettäisiin ensinnäkin tuotettavaksi asiakkaan luokse menevinä palveluina mahdollisimman paljon.

Tämä on pullonkaula, josta ollaan toistaiseksi säästetty, koska henkilöstömenot ovat toistaiseksi olleet se ”merkittävin” menoerä tuotettaessa sote – palveluita, mutta tässä kohtaa – tässä kohtaa mielestäni pitää haastaa hallitsevaa ajattelua.

Ihmisille annettavat sosiaalista hyvinvointia – ja terveyttä ylläpitävät, sekä edistävät palvelut eivät niinkään saa olla riippuvaisia siitä, missä palvelua toteutetaan, vaan siinä minkälaisella kompetenssilla palveluita toteutetaan. Tämä ei siis ole – missään nimessä puolustuspuhe tehokkuuden edistämiselle henkilöstöä karsimalla, vaan henkilöstön osaamisen lisäämiselle ja motivoimiselle paremman toimeentulon kautta niiltä osin, kuin säästöä asiakkaiden luokse kulkeutuvista palveluista yhteiskunnallisesti syntyy.

Tämän mallin ohella  pitäisi mielestäni ehdottomasti tehostaa aktiivista palveluiden monituottajamallia, jossa palveluiden vetovastuu määräytyisi tarpeen mukaan jotensakin tasajakoisen palveluiden toteuttamisen kautta julkisen, yksityisen ja esimerkiksi kolmannen sektorin kesken. Julkiset palvelut, jotka turvaavat kaikille kansalaisille palvelut tarvittaessa olisivat oma instanssinsa ja yksityisen puolen palvelut kilpailutettaisiin normaalisti sopimiskausien mukaan.

Tokikin tällainen malli edellyttää, että poliitikoilla ja päättäjillä ylipäätänsä olisi tahtoa valvonnan ja lainsäädännön uudenkaltaiselle tarkastelulle.

Hoitajien palkat nyt..

Liittokierros oli ja meni. Mitä saimme aikaiseksi. Taistelu oli kyllä käsinkosketeltavan kovaa ja yritys oli hyvä, mutta yllättikö lopputulos – ja jos yllätti, niin miten? Kenties itseäni sairaanhoitajana lopputulos yllätti enimissä määrin niiltä osin, että me hoitotyön koulutetut ammattilaiset hyväksyimme taistelun lopputuloksena yksinkertaisen, pitkäänjatkuneen huiputuksen poistamisen – ikäänkuin jonkinlaisena taisteluvoittona. Ei. Ei KIKY – tuntien poisto ollut mikään taisteluvoitto. Se oli tieto. KIKY – sopimus oli alunperinkin täysin mätä rosvous, jolla työnantajille annettiin ilmainen lahja ja ”mukaedistettiin” yksityisen sote – alan kilpailua julkisen palvelun palveluntuottajien ohella.

Miten kävi? Nousivatko palkat yksityisillä sote – palvelualoilla. Ehkä, mutta kuinka merkittävästi. Eivät kovinkaan merkittävästi. Mitä siis tapahtui. Tapahtui niin, että yksityisten palveluntuottajien sairaanhoitajien työtehtävät muuttuivat yhä selkeämmin sosiaalipalvelualojen vaativuutta vastaavaksi työksi. Toisinsanoen – palkat eivät ainoastaan jumahtaneet paikalleen, vaan ne sitoutettiin salaa ja väkipakolla yhä selkeämmin sairaanhoitajan osaamisalueelta sosiaalipalveluiden tarpeita vastaaviksi työtehtäviksi.Olen kirjoittanut tästä aiemmin blogimerkinnän, jonka voit käydä lukaisemassa klikkaamalla tästä.

Sinä olet tehy

Olemmeko me nyt sitten tyytyväisiä. Riippumatta siitä, missä työskentelemme, jäi palkkaan tuleva lisäosa nyt alle 80€:n korotukseen. Tämä on – jos nyt suoraan saa sanoa, silkkaa kusetusta.

Jo pelkästään KIKY – tuntien poisto jää tämän palkannousun jalkoihin. Veikkaan, että seuraavaksi meille selitetään palkkohen harmonisointia, joka siis on aivan varmasti tuloillaan – KORONAviruksen aiheuttamien yhteiskunnallisten menojen tiimoilta.

Ja tuskin tämä siihenkään jää.

Tämän jälkeen palaamme oletettavasti jonkinlaiseen uuteen KIKY – malliin, koska julkisten palveluiden pyörittäminen tulee verovaroin aivan liian kalliiksi.

Jo tällä hetkellä on valitettavan selväksi käynyt, että ne työtehtävät, joiden hoitamiseen lainsäädännön näkövinkkelistä tarvitaan hoitotyön koulutettu, alemman korkeakoulututkinnon omaava sairaanhoitaja – ollaan siirretty sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkaluokkien piiriin, ja naamioitu toimimaan sosiaalipalvelualan työtehtävien alla, mutta kuitenkin täysin sairaanhoitajan työtehtäviä mukailevana työnä.

Tämä tulee lopulta koskettamaan jokaista ”ei-suoranaisesti-sairaalassa-työskentelevää” sairaanhoitajaa, ja siirtyy myös vähitellen sairaalaosastoille, esimerkiksi – aluksi juuri kenties mielenterveydenhoitotyön työtehtävien kautta. Hieman myöhemmin geriatrian puolelle, sitten lasten – ja nuorten hoitotyön pariin ja lopulta varmaankin koko terveydenhoitotyön sekä sairaanhoidon työtehtävien laajuudelle.

Se, koska tämä tulee tapahtumaan on vielä avoinna. Itse veikkaan noin kymmenentä vuotta, koska se näyttäisi olevan sykli jolla tämänkaltaisia muutoksia ollaan toteutettu.