Vähemmän seiniä, enemmän osaajia.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa toivottavasti vähemmän seiniä ja yhä enemmän osaavaa henkilökuntaa huoltamaan, hoitamaan ja korjaamaan infrastruktuuria. Tämä itsessään ei ole mitenkään uusi ajatus. Jos ajatellaan nykyistä tilannetta, jossa valtaosa työstä voidaan jo hoitaa etäpalvelutilauksina ja paikalle tilattavina, tarpeeseen vaadittavina asiantuntijoina – niin mikä olisikaan parempi suunta tulevaisuudelle, kuin siirtää osaajia pois tavanomaisesta työpaikkaan sidotusta työstäJatka lukemista ”Vähemmän seiniä, enemmän osaajia.”

Itseohjautuneisuutta, saneltuja käytänteitä.

      Itseohjautuvia laivoja, itseohjautuvia lennokke, itseohjautuvia henkilöautoja. Tulevaisuus näyttää upealta, uudelta uljaalta maailmalta, jossa tilaa itseohjautuneisuudelle on enemmän kuin koskaan. Työvälineinä robotit ovat jo nyt marssimassa yhteiskuntaa pyörittäville aloille kovalla sykkeellä. Puhutaan lääkärikunnan eräiden tehtävien osittaisesta katoamisesta, lakimiesten osittaisesta katoamisesta.. Tosiasiassa – koneet ovat jo nyt korvanneet esimerkiksi kaupan kassahenkilökuntaa monessa pienessä jaJatka lukemista ”Itseohjautuneisuutta, saneltuja käytänteitä.”

Aika on oikea myös pakkorokotuksille.

Juuri kun yhteiskunnallinen tilanne alkoi näyttämään kaikinpuolin epärehelliseltä, epäinhimilliseltä ja ennenkaikkea täysin käsittämättömältä kaiken sekasorron keskellä – nousivat esiin sosiaali – ja terveysalalla työskentelvien ihmisten pakkorokotukset. Kyllä. Pakkorokotukset. Kuulostaa kenties hieman utopistiselta, että minä hoitotyön edustajana, sairaanhoitajana olen sitä mieltä, että rokotuksilla, ja erityisesti pakkorokotuksilla olisi jollain tapaa synkähkö kaiku. Tosiasiassa – Minä En Ole LainkaanJatka lukemista ”Aika on oikea myös pakkorokotuksille.”

Mistä on hyvät hoitajat tehty?

Me elämme ihmeellisiä aikoja. Vielä jokunen vuosi sitten oli täysin absurdi ajatus, että katsoessaan aamulla mitä tahansa lehteä, nettilehteä tai uutistuotannon välinettä – saattoi jollain tapaa sisäisesti ajatella kaiken muistuttavan etäisesti Ankkalinnan Sanomien päivän lööppejä. Ne nuoremmat ihmiset, jotka eivät tiedä mikä on Ankkalinnan Sanomat – älkää välittäkö; näin 41 – vuotiaalle Suomalaiselle miehelle AnkkalinnanJatka lukemista ”Mistä on hyvät hoitajat tehty?”

Kokemuslisäprosenttien nostolla nostetta hoitotyöhön!

Moni hoitotyössä elämäntyönsä tekevä ammattitaitoinen hoitaja kokee turhautuneisuuden tunnetta keskimäärin 15 vuoden työuran jälkeen. Uran huippu ollaan saavutettu ja perusteet sille, miksi palkkaa ei enää nosteta ollaan lueteltu työehtosopimuksessa. Tällä hetkellä kokemuslisiä maksetaan niukasti. Parhaimmillaankin hoitotyön tekijä saa kokemuslisinä palkanlisää noin kolme ja puolisataa euroa. Potentiaali, jota esimerkiksi 15 vuotta hoitotyötä tehneellä hoitajalla on –Jatka lukemista ”Kokemuslisäprosenttien nostolla nostetta hoitotyöhön!”

Työvälineistä tärkein.

Mikä tekee hyvästä hoitotyöntekijästä vielä paremman hoitotyöntekijän? Onko se empaattisuus jota hoitotyöntekijä tarjoaa potilaalle? Onko se hoitotyöntekijän puku kynätaskuineen? Onko se itsevarma asenne työhön jossa Suomalainen hoitaja on maailman paras? Varmastikin se on kaikkia näitä, mutta samaan aikaan – se on uusin tieto hoitotyön tekemisestä. Me teemme tärkeää työtä ihmisten parissa. Potilainamme, asiakkainamme, asukkaina joidenJatka lukemista ”Työvälineistä tärkein.”

Naisvaltainen ala ei saa olla pienen palkan peruste!

  Kirjoitin jonkin aikaa sitten blogimerkinnän ”Pallaluokkakyselyiden tulos – Palkkaluokka G21 katsotaan sairaanhoitajalle sopivaksi”. Tämä ei käy.  Sairaanhoitajana ja hoitotyöntekijänä, mutta myös perheenisänä olen enemmän kuin huolestunut sote -alan tulevaisuudesta. Kilpailu alalla on toki omalta osaltaan terveellistä, mutta käytännön tasolla olen saanut huomata, että kilpailua ei käydä ihan niillä ehdoilla, että se parantaisi tai edes kehittäisi potilaiden jaJatka lukemista ”Naisvaltainen ala ei saa olla pienen palkan peruste!”